Siirry sisältöön
45,00 €
Osta

Kauppias

Mustion Linna - Mustio Manor - Svartå Slott info@mustionlinna.fi +3581936231 Y-tunnus: 0662963-5 Kauppiaan ehdot

Marie Linder: Aikamme Nainen.

Omaelämäkerrallinen romaani.

Kreivitär Marie Linder (o.s. Mussin-Puschkin) kirjoitti salanimellä Stella.

 

Kreivitär Marie Linderin kirja "En kvinna av vår tid, Karaktersteckning" ilmestyy nyt, 142 vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, suomeksi nimellä Aikamme nainen. Luonteenkuvaus.

Kirja tuli vuonna 1867 autonomisen Suomen Suuriruhtinaskunnan kirjakauppoihin Theodor Sederholmin kustantamana ja sen etukannessa oli tekijän nimenä Stella. Helsinkiläisille oli selvää, että Stella oli Marie Linder, Kytäjän kreivitär, joka 1860-luvun ajan elävöitti Helsingin seurapiirejä. Venäläisen dekabristin, kreivi Vladimir Mussin-Puschkinin ja suomalaisen Emilie Stjernvallin tytär, joka varttui Aurora Karamzinin hoivissa, ei mahtunut aikansa normeihin ja sai osakseen paljon arvostelua.

Hän kirjoitti yhden kirjan, Aikamme naisen, jossa hän esittää ajatuksiaan naisen yhteiskunnallisesta asemasta, rajoitetuista rooleista, puutteellisesta koulutuksesta ja holhouksesta. Kirja ei ole ainoastaan omaelämäkerrallinen romaani, vaan aikaansa edellä olevan naisen kannanotto häntä kiinnostaviin kysymyksiin.

Marie syntyi Venäjällä 1840 ja kuoli kotonaan Helsingissä 1870. Hän oli Venäjän ylhäisaatelia isänsä, Suomeen karkotetun dekabristikapinallisen, kreivi Vladimir Mussin-Puschkinin puolelta ja suomenruotsalaista aatelia äitinsä Emilie Stjernvallin puolelta.

Marien äiti kuoli vuonna 1846 ja isä vuonna 1854. Marien vanhemmat veljet, Vladimir ja Aleksei, jäivät Venäjälle, Marie ja hänen vanhempi sisarensa Aline muuttivat tätinsä Aurora Karamzinin hoiviin. Aline kuoli vuonna 1858 ja Marie jäi yksin Auroran salonkeihin. Tosin siellä oli muitakin aatelistyttöjä oppimassa seurapiiritapoja.

Marien holhoojia olivat kuitenkin hänen veljensä, he määräsivät hänen elämänsä linjoista siihen asti, kunnes Marie avioitui Suomen Kaartinupseerin Constantin Linderin kanssa vuonna 1860. Kodit Helsingissä ja Kytäjän kartanossa pitivät pariskunnan liikkeellä, matkaa tehtiin molempiin suuntiin, aluksi hevoskyydillä, myöhemmin osaksi junalla.

Suuren kartanon emäntänä Marie Linderillä oli paljon velvollisuuksia ja nälkävuosien aikana niihin kuului myös vaeltavien ihmisten majoittaminen, ruokkiminen ja hoitaminen. Helsingissä hän toimi Rouvasväen yhdistyksen sopankeittolaitoksessa, joka jakoi ruokaa nälkäisille. Yhdistys järjesti myös arpajaisia, myyjäisiä, kuvaelmia, näytelmiä ja tanssiaisia, joiden tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen. Marie osallistui innokkaana yhdistyksen toimintaan. Hän kuului myös Suomen Taideyhdistykseen ja Suomen Talousseuraan.

Hän hämmästytti helsinkiläisiä seurapiirejä elävyydellään ja esiintymisellään näytelmissä ja kuvaelmissa. Erityisesti ovat aikalaiset maininneet muistelmissaan hänen Charlotte Corday-tulkintansa Hakasalmen huvilassa ja keskustelunsa keisari Aleksanteri II kanssa vuoden 1863 valtiopäivien avajaisten tanssiaisissa, jolloin Marie oli pyytänyt keisaria myöntämään Venäjälle uskonnonvapauden.

Suomentanut Benita Holopainen, Antikvariaatti Vilho

Stiftelsen för bevarandet av Svartå Slotts kulturarv on myöntänyt apurahaa suomennoksen kustantamiseen.

Copyright: 2009, Benita Holopainen

 

Postituskulut +6€ lisätään hintaan. Nouto sovitusti mahdollinen. Toimitusaika 3-7 pvä.